Sodankylä 14.5.2011 oli sitten Helinän ensimmäinen paikka, jossa virallisesti esiinnyttiin näytelmässä. Helinän kanssa on käyty muutaman kerran kerhossa harjoittelemassa ja siihen nähden olisi koiran olettanut esiintyvän reippaasti, mutta kuinkas kävi? Kun näyttelypaikalla oli muitakin haukkuvia koiria, kuin meidän Hemppu sai se Hempun mielen matalaksi. Siitä tuli oikia MIELENSÄ PAHOITTAJA, niin ku Tuomas Kyrön kirjasta...kyllä minä niin mieleni pahoitin...se oli aivan alamaissa ja H:n jälkeen oli mielensä pahoittaja myös narun toisessa päässä. Esiintymisestä vielä sen verran, että hyvin Hemmpu liikkui, ei siinä mitään, mutta se samanlainen draivi, mitä esim Piikkiksen esiintymisessä aina oli, jäi puuttumaan. Toki nyt oli ensimmäinen kerta esiintyä, ja muistelen Linan ekaa näyttelyä, niin samanlainen mielensä pahoittaja oli sielläkin...Nyt odotellaan parempaa turkkia Helinälle ja ennenkaikkea uutta turkkia, sillä Hempulla on pentukarva päällänsä...ja sehän on jo yli vuoden vanha.

Kirjoitan tähän Marjatta Pylvänäinen-Suorsan arvioinnin Helinästä: Keskikokoinen, pitkärunkoinen, hyväluustoinen, kevyt piirteinen pää, hyvät korvat, vaaleat silmät, kapea kuono, lyhyt alaleuka. Hyvä selkä. Pitkä lanne, korkeakaarinen häntä. Hyvä runko ja raajarakenne. Tasapainoiset liikkeet, kellanpunainen, vaihtaa karvaa. Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen ja tulos siis JUN-H. Eli ei paljon juhlita! Edelleenkään. Mutta tähän ei leikkiä jätetä, vaan eteenpäin mennään. Mukana oli myös Sanni-sisko, joka sai niinikään H:n, sekä velipoika Riku, jolle tipahti ERI2. 

Itse mielensäpahoittaja, Helinä

Illalla oli kuitenkin kiva tulla kotiin ja leikkiä trampoliinissa.