Trampoliinissa viihtyvät niin koirat kuin ihmisetkin, ainakin meillä. Pihka on harrastanut trampoliinia jo toista kesää ja Helinäkin oppi talon tavoille. Nyt kurssille pääsi myös naapurin Unni-unelma. Sillä meinas vauhti kiihtyä niin, että meinas yli tulla. Onneksi on suojaverkot lapsia ja näköjään myös koiria varten.

Pihkan kanssa ollaan nyt loppukesästä harjoiteltu kovasti toko-liikkeitä. Ja täytyy sanoa, että taitaa sillä olla elämää silmien ja korvien sisäpuolella. Sehän jopa toimiaa. Ainakin kotona! (kuten jossain mainospaidassa sanotaan) Ja sillä on jopa intoa tekemiseen. Helinän kanssa on harjoiteltu vain ihan pieniä kontakti harjoituksia. Ja karkaamista tietysti. Helinä osaa sen ihan itte, sen karkailut vain paranee kurssin edistyessä. Meillä on kaksinkertainen verkko pihan ympärillä, mutta Helinää se ei pidä. Lainatakseni ystäväni Sirpan ystävällistä miestä, että on se kumma, että tonnin-sonni pysyy kiinni, mutta koira ei!! No näinpä! Ei pysy.

Sitten vielä pikku-uutinen, epävirallinen sellainen vielä. Lina haukkui viime viikonloppuna AVO 1 pisteillä 83. Tulokset ovat vielä ylituomarin puhuttelua vaille, mutta jokatapauksessa kirkas ykkönen.

SUKULAISIA SALLASTA

Helinän velipoika kävi kylässä. Riku asuu Sallassa ja nauttii takuulla pystykorvan unelmaelämästä. Riku ja Helinä olivat kovasti toistensa näköisiä, Riku enemmän toki maskuliinisempi, kuten pitääkin. Leikki oli vauhdikasta, mutta yllättävän äänetöntä. Ei rähinää, ei haukkua, vain tuhinaa.

Kyllä jalat taipuu, ei vielä nuorella herralla ikä paina. Riku, suomenpystykorva.